• Piirrä diabetes omalle elämänjanallesi

    Diabetes on joillekin lähes koko elämänmittainen suhde, jonka kanssa eletään läpi erilaisia vaiheita. Siinä, missä suhde voi ajan myötä muuttua kaikenlaisiin elämänasioihin, elää myös suhde diabetekseen omia vaiheitaan vuosien kuluessa. Diabetesta ei sairasteta tyhjiössä, se vaikuttaa elämään ja elämä siihen. Joskus voi olla hyvä ottaa hetkeksi etäisyyttä nykyhetkeen ja tarkastella omaa suhdetta diabetekseen eletyn elämän näkökulmasta. Toisinaan taaksepäin katsominen voikin avata silmiä myös nykyhetkessä ja auttaa eteenpäin. Tutki tähän asti elettyä elämääsi ja diabetesta osana sitä “Diabetes elämänjanalla” -tehtävän avulla (ohjeet alla). Tarvitset suuren paperin (vähintään A3) ja erivärisiä kyniä. 1.Aloita piirtämällä jana keskelle paperia Janan alkupiste on syntymähetkesi ja päätepiste on nykyhetki. Voit halutessasi jättää tilaa janan jatkamiselle myös…

  • Osallistu haasteeseen #diabetesmielessä247

    Tehdään yhdessä diabetes mielessä näkyväksi! Diabetes Mielessä blogi starttaa blogihistorian ensimmäisen # haasteen, jonka tavoitteena on tehdä mielessä oleva diabetes ja siihen liittyvä ajatuskuorma näkyväksi. Julkaise kuva Instagramissa ja kerro kuvatekstissä tunnisteella #diabetesmielessä247 siitä, millaisia ajatuksia, ajatuskehiä, kysymyksiä, laskutoimituksia, huolia ja pohdintoja mielessäsi pyörii diabetekseen liittyen erilaisissa arjen tilanteissa päivän aikana. Ihmisen mieli on kuin työpöytä. Niin työpöydälle kuin myös mieleen mahtuu kerralla tarkasteltavaksi ja työstettäväksi vain rajallinen määrä asioita. Osa asioista on unohdettava pöytälaatikkoon, jotta pystyy työstämään käsillä olevaa. Unohtaminen onkin tärkeä taito, joka auttaa mieltä palautumaan, keskittymään olennaiseen ja tekemään tilaa uusille havainnoille ja asioille. Kun mielessä on tilaa, voivat ajatukset ja tunteet vaeltaa ajoittain vapaasti ja pakottomasti,…

  • Sodassa diabetesta vastaan vai sen kanssa?

    Diabeetikon kasvu itsenäisyyteen Milloin olet viimeksi pysähtynyt miettimään sitä, mitä itsenäisyys oikeastaan tarkoittaa? Näin itsenäisyyspäivänä sana herättää mielikuvia sodasta, valtioiden keskinäisistä rajoista sekä jonkin ulkopuolisen hallinnasta irrottautumisesta. Itsenäisyyteen voivat liittyä myös rauhan, vastuun, vapauden ja identiteetin käsitteet. Vaikka puhutaan valtioiden ulkopoliittisista suhteista, ei asia ole sen kummempi ihmisen psyykkistä kasvua ja kehitystäkään ajatellen. Myös aikuiseksi kasvamiseen ja itsenäistymiseen liittyy vähitellen tapahtuva vapautuminen vanhempien hallinnasta, omien rajojen piirtyminen ja puolustaminen suhteessa niitä uhkaaviin toisiin sekä oman identiteetin selkiintyminen. Prosessi on olennaisen tärkeä, jotta kykenee aikuisena huolehtimaan itsestään, omista tarpeistaan sekä toisaalta myös kunnioittamaan toisten rajoja. Psyykkisen kasvun ja kehityksen kannalta katsottuna erillistyminen ja itsenäistyminen näkyy kiivaimmin ulospäin uhmaiässä sekä murrosiässä, jolloin…

  • Asiantuntijan ansa diabetestyössä

    Mitä ovat diabeteksen tärkeimmät hoitovälineet? Uskallan väittää, että mieleesi pompahti kysymyksen esittäessäni erilaiset verensokerimittarit, insuliinipumput, -kynät, sensorit ja annosoppaat. Kyseessä on kehollinen sairaus, joten on aivan luonnollista ajatella sen tutkimiseen ja hoitamiseen tarkoitettuja välineitä, joita tiede meille tarjoaa. Harvemmin kuitenkaan tulee ajatelleeksi mieltä yhtenä kehollisen sairauden hoitovälineenä. “Vuorovaikutustaidot ovat diabetologin ja diabeteshoitajan skalpelli, jonka kautta heidän asiantuntijuutensa tulee potilaan saataville.” Keho ja mieli ovat monin eri tavoin yhteydessä toisiinsa ja tämä yhteys korostuu aivan erityisellä tavalla diabeteksen hoidossa. Siinä, missä kirurgi kohdistaa leikkaussalissa kaiken tietotaitonsa suoraan potilaan kehoon, hoitavat diabetologit ja diabeteshoitajat potilaansa sairautta välillisesti mielen kautta. Voisikin sanoa, että vuorovaikutustaidot ovat diabetologin ja diabeteshoitajan skalpelli, jonka kautta heidän asiantuntijuutensa…

  • Diabetes mielessä ja mieli diabeteksessa

    Olen kuullut sanottavan, että diabeetikko tekee sairauteensa liittyviä päätöksiä päivän aikana keskimäärin 150. Miten monta ajatusta tuollainen määrä päätöksiä pitääkään sisällään! Ajatuksia sellaisista arkisista tapahtumista, jotka valtaosa meistä voi ohittaa olankohautuksella. Tavallisesti arjessamme ajattelemme hyvin harvoin kehoamme. Oikeastaan se tulee mieleemme useimmiten vain silloin, kun se ilmoittaa meille itsestään – kivusta, nälästä, mielihyvästä, tuntemuksista, jotka poikkeavat normaalitilasta. Nämä tietoisuuteemme puskevat ilmoitukset liittyvät useimmiten ohimeneviin tarpeisiin, jotka kuitattuamme tehtävälistalta, hiipuu keho useimmiten takaisin tiedostamattomaan, pois aktiivisen ajattelun piiristä. Jokaiselle tuttu syysflunssa voi kurjalla tavalla palauttaa mielen kirjaimellisesti nahkoihinsa. Muutaman flunssaisen päivän ajan sitä voi olla tuskallisen tietoinen flunssan kourissa kärvistelevästä kehostaan, mutta parannuttua mielestä vapautuu tilaa jälleen muille ajatuksille. Tyypin 1…