Haaste

Osallistu haasteeseen #diabetesmielessä247

Tehdään yhdessä diabetes mielessä näkyväksi!

Diabetes Mielessä blogi starttaa blogihistorian ensimmäisen # haasteen, jonka tavoitteena on tehdä mielessä oleva diabetes ja siihen liittyvä ajatuskuorma näkyväksi. Julkaise kuva Instagramissa ja kerro kuvatekstissä tunnisteella #diabetesmielessä247 siitä, millaisia ajatuksia, ajatuskehiä, kysymyksiä, laskutoimituksia, huolia ja pohdintoja mielessäsi pyörii diabetekseen liittyen erilaisissa arjen tilanteissa päivän aikana.

Ihmisen mieli on kuin työpöytä. Niin työpöydälle kuin myös mieleen mahtuu kerralla tarkasteltavaksi ja työstettäväksi vain rajallinen määrä asioita. Osa asioista on unohdettava pöytälaatikkoon, jotta pystyy työstämään käsillä olevaa. Unohtaminen onkin tärkeä taito, joka auttaa mieltä palautumaan, keskittymään olennaiseen ja tekemään tilaa uusille havainnoille ja asioille. Kun mielessä on tilaa, voivat ajatukset ja tunteet vaeltaa ajoittain vapaasti ja pakottomasti, ilman velvoitteita. Jos emme koskaan unohtaisi mitään, olisi päämme jatkuvasti niin täynnä kaikkea, että menettäisimme kykymme keskittyä asioihin. Emme saisi myöskään lepoa ajatuksiltamme ja tunteiltamme. Millaista olisi elää jonkin asian kanssa, jota ei voi koskaan täysin unohtaa?

Kuva: Pixabay & Diabetes Mielessä

Jokainen meistä on kokenut sellaisia vaiheita elämässään, kun jokin asia on pidempään pyörinyt mielen työpöydällä. Se on voinut olla jokin ratkaisematon ongelma, kuormittava elämänvaihe, ajankohtainen kriisi tai kiputila, mutta myös myönteinen asia, kuten rakastuminen tai jatkuvaa hoivaa tarvitseva pieni vauva. Vanhan kansan sanonta siitä, kun “ei saa sielultansa rauhaa” kuvaa hyvin tilannetta. Tällöin asia ei pysy mielen pöytälaatikossa silloinkaan, kun olisi aika keskittyä muuhun. Useimmiten tällaiset olosuhteet kestävät rajatun ajan, jonka jälkeen mielestä vapautuu tilaa jälleen muuhun käyttöön. Ongelmat ratkeavat tai menevät ohi, rakastumisen huuma hellittää, vauva kasvaa ja tarpeet sekä olosuhteet muuttuvat. Monet asiat arkisessa elämässä voikin aika ajoin sysätä mielen pöytälaatikkoon. Kehoon ja omaan hyvinvointiin liittyvää vastuuta ei kuitenkaan pysty delegoimaan kenellekään. Diabeetikko joutuu pitämään sairautensa aina jossakin työpöytänsä kulmalla odottamassa, sillä keho ei katso kelloon taikka odota seuraavaan työpäivään.

Suurin osa diabeteksen omahoidosta tapahtuu mielessä, muiden katseilta piilossa.

Olen kuullut sanottavan, että diabeetikko tekee keskimäärin 150 sairauteensa liittyvää päätöstä päivässä. Päätökset voivat tuntua neutraaleilta, mutta yhtälailla niihin voi liittyä suuriakin tunteita, kuten pelkoja ja ahdistusta. Mitä enemmän tunnetta ajatukseen liittyy, sitä enemmän se vie myös mielestä tilaa. Olen aiemmassa blogikirjoituksessani jo tuonut esille sen, miten diabetesta hoidetaan pitkälti mielen välityksellä. Voisikin sanoa, että suurin osa diabeteksen omahoidosta tapahtuu mielessä, muiden katseilta piilossa. Tällöin diabeetikko voi jäädä vaille ulkopuolisten ymmärrystä siitä, miten intensiivistä työtä diabeteksen hoito toisinaan on.

______________________________________________________________________________

Tehdään yhdessä diabetes mielessä näkyväksi!

Diabetes Mielessä blogi starttaa blogihistorian ensimmäisen # haasteen, jonka tavoitteena on tehdä mielessä oleva diabetes ja siihen liittyvä ajatuskuorma näkyväksi. Julkaise kuva Instagramissa ja kerro kuvatekstissä tunnisteella #diabetesmielessä247 siitä, millaisia ajatuksia, ajatuskehiä, kysymyksiä, laskutoimituksia, huolia ja pohdintoja mielessäsi pyörii diabetekseen liittyen erilaisissa arjen tilanteissa.

______________________________________________________________________________

Liity postituslistalle täällä, ja saat lukea Diabetes Mielessä -blogin tuoreimmat jutut ensimmäisten joukossa.

Psykologi, diabeetikoiden psykologi, ryhmänohjaaja, kouluttaja ja aloitteleva bloggaaja, joka on työotteeltaan integratiivinen, erilaisia lähestymistapoja ja työmenetelmiä yhdistelevä. Erityisinä kiinnostuksenkohteina tällä hetkellä ovat tutkiva työote, kehityspsykologia sekä kirjallisuusterapeuttiset harjoitteet.

Leave a Reply